torstai 10. heinäkuuta 2014

Liemessä

Viime lauantaina värjäiltiin erään kanallisen ja tanskandogillisen neulojan kotosalla. Kivaa oli, ehkä senkin vuoksi koska emäntä hoiti värjäyspadan lämmityksen ja Hanna padan hämmennyksen, vaikka ei alkutietojen mukaan aikonut värjätä. Samalla meillä oli nyyttäri muotoinen neuletapaaminen, jonne leivoin mustikkapiirakan.

Lupiinin kukkia kyykittiin ojanpenkalta pussinpohjalle ja autonkyytiin. Perillä kukkaset nakattiin heti pataan poritsemaan. Puretteena toimi pelkästään aluna, jos minulla nyt meni termit oikein. Vaikka lupiinin kukissa oli voimakas sinivioletti väri, lopputulos oli aika vaalean vihreä. Parhaiten väriä otti 7- veljestä, omat Vilma ja emännältä saatu Norjan villa eivät ottaneet väriä mitenkään päätähuimaavasti.


Mitä: Kasvivärjäystä lupiinin sinivioleteilla kukkaosilla, 
itse värjäsin Vilmaa ja vanhaa Norjan villaa
Missä: Altocumuluksen luona neuletapaamisen yhteydessä
Fiilis: Ihan kiva väri, vaikka niiltä kukilta odotti kyllä vähän voimakkaampaa sävyä


Värjäyksen alussa

Seiskapeikko imee väriä kuin sieni muihin verrattuna

Lopputulos, vasemmalle Vilma ja kaksi oikean puoleista ovat Norjan villaa

Tässä kuvassa väri näkyy vähän paremmin

Kot, kot sanoo kana ja kukko tykkää kiekua ihan muutenkin vaan, eikä ainoastaan aamuisin...

1 kommentti:

  1. Jännä, ois luullu et Vilmakin ois ottanu kunnolla väriä! Mie värjäsin viime kesänä lupiinilla, cascade 220 otti vahvan vaaleenvihreen sävyn...

    VastaaPoista